Soveltava hyvinvointiteknologia

Pohdintoja aktiivisuudesta ja inaktiivisuudesta – voiko älypuhelimien sovellukset tukea fyysistä aktiivisutta arjessa?

Ihmisten jokapäiväinen hyvinvointi korostuu tämän päivän keskusteluissa. Mistä tuo hyvinvointi koostuu ja kuinka sitä voidaan edistää yksilöllisesti? Näitä kysymyksiä on varmasti jokainen pohtinut mielessään. Ihmiset ovat alkaneet kiinnittää enemmän huomiota oman terveytensä ja hyvinvointinsa edistämiseen. Huomio kohdentuu esimerkiksi siihen, miten palautuu työstään, miten hyvin nukkuu tai miten paljon liikkuu.

Fyysinen aktiivisuus on yksi keino lisätä ja ylläpitää omaa hyvinvointia. Aktiivisuuden muotoja on monia mm. kävely, pyöräily, uinti tai tanssi. Aktiivisuutta ovat myös kävellen tai pyöräillen tehdyt työmatkat tai auton jättäminen kauemmaksi työpaikasta ja lopputyömatkan käveleminen. Lisäksi aktiivisia toiminnan mahdollisuuksia tarjoavat kotiaskareet kuten siivoaminen ja erilaisten tavaroiden nostelu ja kantaminen. Fyysistä aktiivisuutta on siis kaikki sellainen toiminta, joka lisää elimistön energian kulutusta.

Aktiivisuuden vastapainona on inaktiivisuus eli liikkumattomuus eli paikallaan oleminen. Tällä tarkoitetaan toimintaa, jossa on matala energian kulutus kuten istumisessa tai makaamisessa. Erilaisia työtehtäviä tehdessä, kuten toimistotyössä, usein ihmiset istuvat yhtäjaksoisesti pitkiä aikoja. Istumista tai makaamista sisältyy myös paljon vapaa-ajan viettämiseen. Entistä enemmän pitkäkestoisesti istuen katsellaan TV:tä tai pelataan tietokoneella ja pelikonsoleilla.

Ihmisten istuessa työssään ja vapaa-ajallaan entistä enemmän, tutkimus on kohdentunut myös istumisen tuomiin negatiivisiin terveysvaikutuksiin. Kun päivittäinen istumisaika kasvaa, lisääntyvät myös terveysriskit, esimerkiksi kuolleisuusriski. Ekelundin (2016) ja hänen tutkimuskollegoiden iso meta-analyysi tutkimus osoitti, että tarvitaan päivittäin jopa 60-75 minuuttia kohtuukuormitteista fyysistä aktiivisuutta niin sanotusti kumoamaan pitkäaikaisen istumisen, esimerkiksi 3-5 tuntia päivässä, aiheuttamia terveyshaittoja.

 

marja1Ihmisen keho ei ole luotu olemaan paikallaan, vaan kuormittumaan esimerkiksi kävelystä. Tutkimusnäyttö on vahvaa fyysisen aktiivisuuden positiivisista vaikutuksista ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Erilaisissa liikuntainterventioissa on testattu päivittäisten askelten määrää ja ihmisten fyysistä aktiivisuutta. Esimerkiksi De Cooker (2007) kollegoineen tutkivat yli 800 eri-ikäisen osallistujan liikuntainterventiossa 10 000 päivittäisen askeleen toteutumistavoitetta. Tulos oli lupaava. Ihmisten päivittäinen aktiivisuus kasvoi. Askelten määrä kasvoi. Itselle asetettu päivittäinen vähintään 10 000 askeleen tavoite on siis hyvä tavoite kohti aktiivisempaa arkea.

Fyysisen aktiivisuuden tason arvioimiseen ja seuraamiseen voi käyttää myös sen kuormittavuutta ja siihen käytettyä aikaa. Liikuntasuositus kehottaa tehtävän kohtuukuormitteista fyysistä aktiivisuutta vähintään 150 minuutti viikossa, esimerkiksi reipasta kävelyä tai raskasta liikuntaa, esimerkiksi juoksua, 75 minuuttia viikossa. Kestävyysliikunnan lisäksi tulisi tehdä lihasvoimaa- ja kestävyyttä ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa vähintään kaksi kertaa viikossa, esimerkiksi kuntosaliharjoittelua. Ikääntymisen myötä myös tasapainoharjoittelun tärkeys korostuu ja nivelten liikkuvuutta ylläpitävä ja kehittävä harjoittelu. (Liikunta Käypä-hoito suositus 2016).

Uusi innovatiivisia, helposti käytettäviä ja ihmisiä motivoivia tai jopa inspiroivia ratkaisuja tarvitaan! Auttaisiko ihmisiä aktivoitumaan älypuhelimien tarjoamat ilmaiset ratkaisut?  Erilaisia sovellusvaihtoehtoja on runsaasti tarjolla ilmaiseksi ja jopa valmiiksi asennettuna älypuhelimiin. Älypuhelin mittaa automaattisesti askelten määrää ja arvioi nukkumisaikaa. Myös oman sydämen sykkeen voi helposti mitata älypuhelimella. Siis erilaisia terveyttä ja hyvinvointia mittaavia tekijöitä voi helposti itse mitata ja seurata käyttäen älypuhelinta. Samalla voi tavoitteellisesti seurata päivittäistä fyysistä aktiivisuutta ja siinä tapahtuvia muutoksia.

marja2Voisiko siis aina melkein kaikilla ihmisillä mukana oleva älypuhelin tukea meitä olemaan vähän enemmän fyysisesti aktiivisempia, jotta entistä useampi saavuttaisi liikuntasuosituksen esittämät fyysisen aktiivisuuden määrät? Kyllä voi, jos vain otamme älypuhelimen tarjoamat mahdollisuudet käyttöön ja rupeamme tekemään arjessamme ratkaisuja, jotka ovat fyysistä aktiivisuutta lisääviä. Älypuhelimien sovellutukset auttavat meitä seuraamaan omaa fyysisen aktiivisuuden toteutumista, jolloin tekeminen muuttuu realistiseksi askelten määräksi tai liikutuksi ajaksi. Arjen ratkaisujen ei tarvitse olla koko elämää mullistavia vaan pienetkin muutokset arjessa voivat tuottaa isoja terveyshyötyjä.  Voimme valita portaiden kävelyn hissin käytön sijasta. Kaupassa voimme käydä kävelleen tai auton voimme jättää kaupan parkkipaikalla kauemmaksi ovesta ja kävelle vähän enemmän. Töihin voimme liikkua pyöräillen tai kävellen samalla, vaikka kuunnellen hyvää musiikkia. Aktiivinen arki on meille mahdollisuus! Nyt vain tutkimaan mitä kaikkia hyviä mahdollisuuksia oma älypuhelimesi sinulle tarjoaa aktiivisuutesi tukemiseksi ja seuraamiseksi!

Aktiivinen elää pidempään!

Be active!

Lähteet:

De Cocker KA, De Bourdeaudhuij IM, Brown WJ, Cardon GM. 2007. Effects of “10,000 steps Ghent”: a whole-community intervention. Am J Prev Med. 33(6):455-63.

Ekelund U, Steene-Johannessen J, Brown WJ, Fagerland MW, Owen N5, Powell KE, Bauman A, Lee IM; Lancet Physical Activity Series 2 Executive Committe; Lancet Sedentary Behaviour Working Group. 2016. Does physical activity attenuate, or even eliminate, the detrimental association of sitting time with mortality? A harmonised meta-analysis of data from more than 1 million men and women. Lancet. 24;388(10051):1302-10. doi: 10.1016/S0140-6736(16)30370-1. Epub 2016 Jul 28.

Käypä hoito -suositus. Liikunta. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito –johtoryhmän asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu 27.10.2018).  Saatavilla Internetissä: www.käypähoito.fi

Marja Äijö
TtT, Gerontologian yliopettaja

Kuvat tekijänoikeudet Marja Äijö