Blogi

WelTech – hyvinvointiteknologian koulutusta suunnitellaan yhdessä hoitotyöntekijöiden kanssa

WelTech – hyvinvointiteknologian koulutusta suunnitellaan yhdessä hoitotyöntekijöiden kanssa

Osana WelTech –hanketta toteutettiin teknologiakartoitus, jossa selvitettiin kotihoidossa käytettävän teknologian nykytilaa ja käyttöä. Samalla kysyttiin kotihoidon työntekijöiltä, millaisia toiveita ja tarpeita heillä on kotihoidon teknologian käyttöön ja siihen liittyvän koulutuksen järjestämiseen.

Tehokkaampaa kehittämistä yhdessä

Paine teknologian käytön lisäämiseen näkyy arjessa. Tiedämme, että hoiva-alalla työntekijöiden määrä ei lisäänny samassa suhteessa kuin apua tarvitsevien asiakkaiden määrä. Erilaisten teknologisten ratkaisujen mahdollisuudet ovat yksi keino, jolla hoitajan työtä voidaan helpottaa tai asiakkaan itsenäisyyttä tukea. Teknologisten sovellusten käyttö tarkoittaa kuitenkin uudella tavalla ajattelemista ja työn järjestämistä toisin kuin ennen. Teknologiset ratkaisut järisyttävät ja muuttavat rytinällä arkityön rutiineja.

Digitalisaatio jo sanana on haastava. Mitä se oikeastaan tarkoittaa? Kun teknologinen ratkaisu tai sovellus toimii saumattomasti osana työprosessia, helpottaen esimerkiksi hoitajan työtä tai automatisoiden joitakin työprosessin osia, voidaan puhua digitalisaatiosta. Tiivistetysti tässä kirjoituksessa digitalisaatio voisi tarkoittaa sitä, että teknologia helpottaa selkeästi arjen työtä.

Erilaisia sovelluksia ja teknologisia ratkaisuja otetaan käyttöön organisaatioissa suurten odotusten siivittämänä, mutta helpottavatko ne sittenkään hoitajien työtä? Onko työntekijöiltä kysytty, millä tavalla nämä käyttöönotetut teknologiat sitten lopulta helpottavat heidän työtään? Hoitajien mukaan teknologia voi joissain tilanteissa jopa tehdä hoitajan työn vaikeammaksi kuin ennen teknologian käyttöönottoa. Esimerkiksi vain joitakin kirjauksia voidaan tehdä asiakkaan luona. Osa täytyy edelleen kirjata toimistolla, koska järjestelmät eivät tue mobiilisovellusta.

Erilaisia teknologisia ratkaisuja on tarjolla pilvin pimein, mutta mikä niistä on paras? Miten hankinnassa otetaan huomioon, että juuri kyseinen sovellus tai ratkaisu pystytään ”istuttamaan” työprosessiin? Tämän hetken teknologiset ratkaisut eivät vielä välttämättä ole saumattomasti toimivia, joka voi vaikuttaa hoitohenkilöstön asenteeseen motivoitua teknologian käyttäjänä ja voi vaikuttaa uuden käyttöön otettavan teknologian alkuasetelmaan ja käytön motivaatioon.

Erilaisten kokeilujen ja pilottien aikakaudella hoiva-alalla alkaa olla ymmärrystä ja näkemystä erilaisten teknologioiden toimivuudesta. Oppina mainittakoon, että tarvitaan yhä enemmän vuorovaikutusta yritysten kanssa ja yhä enemmän kehittämistä yhdessä – ennen kuin ratkaisut tai sovellukset otetaan käyttöön tai tehdään hankintapäätöksiä. Olisiko nyt aika kunnostautua myös innovatiivisten hankintojen osalta? Näin saataisiin parempia ja toimivampia tuotteita kentälle ja kaikki hyötyisivät.

Hoitajat mainitsevat esimerkkinä Living Lab –palveluiden kautta tehdyt kokeilut. Niistä on jäänyt käteen lisää ymmärrystä teknologioiden käyttämiseen ja yhteiseen kehittämiseen yrityksen kanssa. Hoitajat tuovat esille myös ns. ”kielimuurin” yrityksen ja hoitotyöntekijän välillä, joka vaikuttaa ratkaisujen toimivuuden kehittämiseen. ”Insinöörit eivät osaa puhua hoitajaa ja toisinpäin”.  Kun otetaan työntekijät mukaan kehittämiseen, saadaan aikaan win-win tilanne; Hoitajat saavat näkemystä ja kokemusta uusista teknologisista ratkaisuista, joka lisää teknologian ymmärrystä. Tämä vaikuttaa edullisesti lopulta laadukkaiden kehittämisideoiden tuottamiseen, josta hyötyy yritys – ja hoitaja saadessaan käyttöön toimivan ja työprosessiin istuvan ratkaisun. Käytännön työntekijöiltä ne parhaat ideat lopulta tulevat ja nimenomaan hoitajat haluavat olla mukana kehittämässä ja kokeilemassa uusia ratkaisuja.

Tulevaisuuden osaaminen aiheuttaa huoltakin

Hoitajat näkevät tarvitsevansa tulevaisuudessa entistä enemmän digitaitoja. Erilaisten teknologisten sovellusten ja laitteiden käytön osaaminen tulee kasvamaan hoitotyön kliinisten taitojen osaamisen rinnalla. Osaamisen kehittämiseen voidaan vaikuttaa esimerkiksi uudenlaisen koulutuksen avulla. Nyt alkaa olla yhdestoista hetki laadukkaan koulutuksen järjestämiseen.

Tulevaisuudessa hoitajat näkevät itsensä auttamassa asiakkaita erilaisten teknologisten apuvälineiden ja ratkaisujen käytössä. Asiakkailla on entistä enemmän erilaista teknologiaa omassa kodissaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti ja hoitajan tulee osata tukea heitä teknologian käytössä. Hoitajat tarvitsevat siis digitaitoja niin organisaation sisällä olevan teknologian käyttöön sekä yleisiä taitoja, joilla voidaan tukea asiakkaan itsenäistä selviytymistä kodinomaisessa ympäristössä.

Huolia ja murheitakin hoitotyöntekijät toivat esille. Tämän hetken osaamisen taso ei vastaa sitä, mitä hoitajat kokevat tarvitsevansa. Kuinka he omaksuvat nämä kaikki tulevaisuuden ratkaisut ja minkä verran erilaisia laitteita ja sovelluksia heidän tulee hallita, kun jo tämän hetkiset teknologiset sovellukset aiheuttavat harmaita hiuksia? Hoitajat kantavat myös huolta siitä, miten erilaisia teknologian käytössä esiintyviä vikatilanteita hallitaan tai miten toimitaan, jos teknologia ei toimikaan kuten pitäisi. Mistä hoitajat saisivat tulevaisuudessa reaaliaikaisen käytön tuen? Tämän päivän toimistotyöajalla toimiva tuki ei ole riittävää työssä, jota tehdään 24/7?  Teknologian käyttöön liittyvät eettiset dilemmat ja ristiriidat myös mietityttävät ja aiheuttavat ristiriitaisia ajatuksia, joka ei ainakaan lisää motivaatiota käyttää teknologiaa.

Miten hoitajat haluavat oppia?

Miten hoitajat haluavat sitten oppia? Kartoituksen yhteydessä tätä kysyttiin hoitotyötekijöiltä itseltään. Hoitajat odottavat helppoja, nopeita ja joustavia opetusratkaisuja uusien teknologisten ratkaisujen käytön koulutukseen. Helpottavana asiana koettiin, että koulutus ei ole aikaan tai paikkaan sidottu. Toiveina lueteltiin myös mm. lyhyet ja selkeät opintokokonaisuudet, käytön harjoittelu käytännössä, jolloin koulutus on osallistavaa ja konkreettista. Lisäksi toivottiin organisaation sisäisen ”digituen” järjestämistä tehokkaammin. Hoitajat haluavat opiskella jouhevasti työn ohessa, silloin kun on aikaa.  Esimerkiksi verkkokurssina opiskeltavat kokonaisuudet saivat kannatusta.

Hoitotyöntekijät ovat ottaneet mobiilit omakseen. Kaikissa työyhteisöissä työpuhelimet eivät ole henkilökohtaisia, jolloin se asettaa rajoituksia mobiilien hyödyntämiseen. Monet toivoivat opintokokonaisuuksia mobiiliversioon, ei koulun penkille. Näin mahdollistettaisiin opiskelu juuri silloin kuin työntekijä itse pystyy työn lomassa opiskelemaan. Mobiilit mahdollistavat samalla myös monen muun teknologian käyttöönoton työyhteisöissä ja teknologiaa saataisiin laajemmin hyödynnettyä.

WelTech –apua digitaitojen oppimiseen

WelTech –hankkeessa muodostetaan koulutuskokonaisuuksia sote-alan teknologisten ratkaisujen ympärille. Koulutuksen suunnittelussa hyödynnetään jo tehtyä teknolgiakartoitusta (https://www.theseus.fi/handle/10024/152984 ), mihin myös hoitotyöntekijöiden haastattelut kuuluivat. Koulutuskokonaisuudet pyritään rakentamaan hoitohenkilöstön tarpeita ja toiveita kuullen. Koulutuksia pilotoidaan muun muassa Kuopion kaupungin kotihoidossa viimeistään vuoden 2019 alussa. Hankkeen lopputuloksena syntyy modulaarinen koulutuskokonaisuus sote-alan teknologisten taitojen oppimisen tueksi.

weltech

WelTech –hanke järjesti yhdessä Sakkyn hyvinvointiteknologia-asentajaopiskelijoiden kanssa Hyvinvointiteknologian Pop-up –tapahtuman Kuopion kaupungin kirjastolla 24.9.2018 kaikille hyvinvointiteknologiasta kiinnostuneille. Kävijöitä oli arvion mukaan 300-400 henkilöä.

Heli Kekäläinen
TKI-asiantuntija

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *