ajankohtaistaBlogi

YRITTÄJÄMÄINEN AJATTELU – TÄMÄN PÄIVÄN TÄRKEIN TYÖELÄMÄTAITO

YRITTÄJÄMÄINEN AJATTELU – TÄMÄN PÄIVÄN TÄRKEIN TYÖELÄMÄTAITO

Mitä yrittäjämäinen ajattelu tarkoittaa? Yrittäjämäinen ajattelu tai yrittäjämäinen työskentely mielletään perinteisesti koskevan vain yrittäjiä, mutta kyseiset taidot koskettavat kaikkia ja ovat (työ)elämän perustaitoja. Uusien tuotteiden ja palveluiden lanseeraus sekä asiakkaan ymmärtäminen ovat tärkeitä taitoja niin yrittäjälle kuin työntekijällekin niin pienissä kuin suurissakin yrityksissä. Tämän päivän työnantajat odottavat työntekijöidensä osallistuvan yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen tavanomaisten työtehtävien lisäksi. Myös hyvinkin perinteisenä pidetyn sosiaali- ja terveysalan osaamisvaatimukset ovat muuttumassa. Valtioneuvoston vastajulkaistun selvityksen mukaan tulevaisuuden sote-alan ammattilaiselta odotetaan potilaiden hoitoon liittyvän osaamisen lisäksi myös tutkimus- ja kehittämisosaamista, kustannustietoisuutta sekä osaamista robotiikan ja digitalisaation hyödyntämisestä asiakkaiden palveluprosessin eri vaiheissa (Kangasniemi, Hipp, Hägmann-Laitina. 2018)

Usein ajatellaan, että yrittäjämäisiä taitoja kuten esimerkiksi rohkeutta, sinnikkyyttä ja sosiaalisuutta ei voi oppia ja että ihmiset jotenkin joko syntyvät yrittäjämäisiksi tai eivät. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa vaan kaikkia edellä mainittuja taitoja voidaan oppia. Savoniassa opiskelijoiden yrittäjyyttä edistetään usealla eri tavalla. Opiskelijoille mahdollistetaan omien liikeideoiden kehittäminen jo opintojen aikana mm. harjoittelun ja opinnäytetyön muodossa. Lisäksi opiskelijat voivat suorittaa vapaavalintaiset y-polkuopinnot, joiden aikana opiskelija saa henkilökohtaista ohjausta oman liiketoimintansa kehittämiseen. Lisäksi opiskelijat pääsevät harjoittelemaan yrittäjämäisiä työskentelytaitoja y-tiimiopinnoissa. Yleensä yrittäjyyden opintojen piiriin hakeutuvat opiskelijat jotka jo lähtökohtaisesti ovat innostuneet yrittäjyydestä ja vakavasti harkitsevat yrittäjyyttä uravaihtoehtona. Savoniassa onkin tavoitteena kytkeä yrittäjämäistä ajattelua ja työskentelyä jokaiseen opintojaksoon, jotta yrittäjämäisiä taitoja harjoiteltaisiin koko opintojen ajan.

Yrittäjämäinen ajattelu ja palvelumuotoilu kulkevat käsi kädessä

Yrittäjämäistä ajattelua pystyy integroimaan mille tahansa opintojaksolle vaikka se haastaakin lehtoreita toteuttamaan opintojaksoja aiempaa innovatiivisemmin ja joustavammin. Osallistuin ”yrittäjämäinen ajattelutavan integrointi kursseihin” –workshoppiin Tampereen teknillisessä korkeakoulussa. Kouluttajina toimivat Aalto ventures programin työtekijät Sami Tuomi ja Johannes Kaira. Kävimme kahden päivän aikana läpi erilaisia esimerkkejä yrittäjyyden integroinnista opetukseen konkreettisesti.

Yksi tapa integroida yrittäjämäistä ajattelua opintojaksolle on haastaa opiskelijoita ratkaisemaan olemassa olevia ongelmia. Itse ongelman löytäminen on jo itsessään haastavaa ja vaatii ihmisten/käyttäjien/ammattialan syvällisempää ymmärtämistä. Aidon ongelman tai haasteen löytäminen edellyttää yleensä henkilöiden arvomaailman ymmärrystä, käyttäytymisen havainnointia ja erilaisten olettamusten testaamista. Workshopissa meidät ”oppilaat” laitettiinkin kadulle selvittämään hervantalaisten arjen ongelmia ja mm. virkistysalueen käytön haasteita. Ohikulkijoita lähestyessä oppikin heittäytymistä sekä sosiaalisia taitoja. Huomasimme, että tosiaan ihmisten varsinaista ongelmaa emme saaneet esiin kysymällä suoraan ”Olisiko sinulla kehitysideoita puiston suhteen?”. Oli keksittävä jokin muu tapa löytää hervantalaisten aito arjen ongelma.

Jatkoimme ”asiakkaidemme” ongelman selvittämistä tarjoamalla heille asiakastarpeen kartoituksesta esiin nostamiemme arvojen pohjalta erilaisia ratkaisuja, kuten esimerkiksi ohjattua toimintaa puistoalueella. Vasta ratkaisua tarjoamalla löysimmekin puiston käyttäjien aidon ongelman. Ehdottamamme ohjattu kokoperheen liikuntatuokio ei kuulostanutkaan hyvältä vaan lasten vanhemmat kaipasivatkin lapsille ohjattua toimintaa joka vapauttaisi heidät hoitamaan arjen askareita. Päädyimmekin tiimissämme kehittämään toiminnallisen lapsiparkin, johon vanhemmat voivat muutamaksi tunniksi jättää lapsensa.

Käytimme asiakasymmärryksen syventämisen apuna Value Proposition Canvasta (Osterwalder, Pigneur, Bernarda, Smith) jonka avulla täsmensimme itsellemme asiakkaamme ongelmaa ja kehittämästämme palvelusta saatavaa lisäarvoa, jonka jälkeen vuorossa oli seuraava uuden palvelun kehittämisen vaihe, prototyyppaus. Teimme mainoksen lapsiparkistamme jonka kanssa jalkauduimme takaisin puistoon kartoittamaan asiakaspotentiaalia. Lopputulemana kaikki kohtaamamme pientenlasten vanhemmat (noin 15 kpl) olivat valmiita tuomaan lapsensa lapsiparkkiimme. Workshopin lopuksi haastoimme itseämme vielä oppimaan yrittäjämäistä rohkeutta ja esitimme omat tuottamamme ratkaisut muille hissipuheen muodossa.

Kaikki tämä onnistui meiltä kahden päivän aikana. Mitäköhän opiskelijat saisivat aikaan kahden viikon tai jopa kahden kuukauden kurssin aikana? Asiakasymmärryksen harjoittelua ja ratkaisujen kehittämistä olisi mielenkiintoista nivoa osaksi sote-alan ammatillista opetusta. Mitenköhän opiskelijat kehittäisivät hoitotyötä ja alan palveluita esimerkiksi sairaanhoitajan tutkinto-ohjelman sisätautia sairastavan hoitotyön – opintojaksolla kun palveluiden kehittäminen lähtisikin asiakkaan aidon ongelman selvittämisen lähtökohdista eikä terveydenhuollon asiantuntijoiden kehittämän valmiin ratkaisun lähtökohdasta? Samalla opiskelijat oppivat yrittäjämäistä työskentelyä mutta aivan varmasti myös sisätautien näyttöön perustuvaa hoitotyötä. Savonian sosiaali- ja terveysalan y-aktivaattorit Tiina ja Hanna auttavat lehtoreita nivomaan yrittäjyyttä opintojaksoihinsa. Rohkaisemmekin sosiaali- ja terveysalan opettajia olemaan meihin rohkeasti yhteydessä opintojaksoja suunnitellessaan.

Hanna Nevala
VireTori-koordinaattori
Kuopio Health Lab –hanke

 

Lähteet:

Kangasniemi M. Hipp K. Häggman-Laitila A. Kallio H. Karki S. Kinnunen P. Pietilä A-M. Saarnio R. Viinamäki L. Voutilainen A. Waldén A. Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39/2018. 15-15.

Value proposition desing. 2014. Osterwalder A. Pigneur Y. Bernarda G. Smith A. Wiley.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *