Blogi

Teknologia ja iäkkäät ihmiset – tuulahduksia naapurista

Teknologia ja iäkkäät ihmiset – tuulahduksia naapurista

Nykyään teknologiaa on kaikkialla. Se kulkee päivittäin mukana, sitä on kodeissa erilaisina laitteina ja järjestelminä ja koko yhteiskunta sisältää mitä erilaisempaa sekä näkyvää että näkymätöntä teknologiaa. Osasta teknologisista laitteista emme enää ajattele, että ne ovat ”hienoja teknologisia keksintöjä”, kun en ovat tiivisti osa päivittäistä arkeamme. Esimerkiksi langattomat kuulokkeet, jotka nykyisin mahdollistavat iäkkäälle ihmiselle lempi tv ohjelman sujuvan kuuntelemisen tukien heikentynyttä kuuloa, eivät olleet käytössä silloin kun nykyinen iäkkäiden sukupolvi oli nuoria. Tämä arjen teknologisoituminen jatkaa vain kasvuaan niin hyvässä kuin pahassa.

Teknologia sekä integroi että eristää. Teknologia voi integroida iäkästä ihmistä arkeen ja yhteiskunnan aktiiviseksi toimijaksi. Tällöin se mahdollistaa osallisuuden, sosiaalisen mukanaolon ja itsensä toteuttamisen.  Toisaalta se voi myös toimia eristävänä yhteiskunnasta poistyöntävänä tekijänä esimerkiksi silloin kun ei ole varaa hankkia itselle teknologisia ratkaisuja helpottamaan arkea tai niitä ei osata käyttää. Iäkkäiden ihmisten näkökulmasta teknologian keskeinen tehtävä on helpottaa arkea. Teknologian tulee tukea ja mahdollistaa itsenäinen kotona asuminen, parantaa tai ylläpitää elämänlaatua ja olla käytettävyydeltään iäkkäälle ihmiselle soveltuvaa, mielekästä ja motivoivaa.

KOTEK on hanke, jossa kehitetään erikoistumiskoulutusta nykyteknologian hyväksikäytöstä ikäihmisten kotihoidossa. Hanketta tehdään yhteistyönä AMK-verkostossa (Hämeenlinna, Turku, Oulu ja Kuopio). Hankkeen virallisena kohderyhmänä ovat korkeasti koulutetut kotihoidossa toimivat ammattilaiset, mutta virallisen kohderyhmän lisäksi hankkeesta hyötyvät iäkkäät ihmiset ja heidän läheisensä, hoito- ja palveluorganisaatiot sekä tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot. Keskeisenä tavoitteena on luoda koulutus, jossa opiskelijan ymmärrys ja osaaminen teknologiasta ja sen käytettävyysestä iäkkäiden ihmisten kotihoidossa syvenee. Hanke mahdollisti tutustumiseni teknologian kehittämiseen ja opetukseen integroitumiseen Mälardalen yliopistossa (http://www.mdh.se/?l=en_UK ) Ruotsissa. School of Health, Care and Social Welfare (HVV) ja School of Innovation, Design and Engineering toimivat yhdessä teknologia ja iäkkäiden ihmisten kotihoito teeman esittelijöinä.

Mälardalen yliopistossa on useita eri tutkimusryhmiä, jotka keskittyvät teknologian tutkimukseen ja kehittämiseen. Heillä yhdistyy tutkimusryhmissä terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten, insinöörien ja innovatiivisesta kehittämistyöstä vastaavien ammattilaisten osaaminen. Erityisesti heillä korostuu käyttäjälähtöinen tuotekehitys. Jos halutaan kehittä teknologiaa, joka tukee iäkkään ihmisen itsenäistä asumista, on teknologian oltava hyvin käyttäjälle soveltuvaa. Tähän päästään, kun itse käyttäjät ovat alusta asti mukana kehittämässä teknologisia ratkaisuja. Kehittämistyössä myös korostuu monitieteisen gerontologian osaaminen, joka on gerontologisen tiedon ymmärtämistä, soveltamista ja käyttöä koko tuotekehitysprosessissa. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että normaalin ikääntymisen tuomat muutokset otetaan huomioon teknologiaa kehitettäessä esimerkiksi kuulo ja näkökyvyn heikentyminen, lihasvoiman lasku tai tasapainokyvyn heikentyminen. Asiantuntijuuden laaja-alaisella hyödyntämisellä päästään käytettäviin teknologisiin ratkaisuihin.

Osa käyttäjälähtöistä tuotekehitystä on iäkkään ihmisten avun tarpeen ja arjen haasteiden kartoitus. Iäkäs ihminen toimiessaan käyttää omaa toimintakykyään moniulotteisesti. Itse toimintakyky haastaa arviointia, koska kaikki sen eri ulottuvuudet, fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen ja sosiaalinen, tulee arvioida ja huomioida. Toimintakyky mahdollistaa ihmiselle arjen perustoimintojen ja vaativimpien arjen askareiden tekemisen. Se, että osaamme kysyä oikeita kysymyksiä oikealla tavalla, korostuu arvioinnissa. Mikä on iäkkään ihmisen ”avun” tarve tai arjessa esille tullut haaste? Miten hän itse kuvaa ja toteaa avun tarpeen tai haasteen? Millaisessa tilanteessa avun tarve tai haaste ilmenee? Miten paljon tai kauan apu mahdollisesti tarvitaan? Edellä esitetyt kysymykset hahmottavat avun tarpeen arvioinnin haasteellisuutta. Kun avun tarve on arvioitu, tulee miettiä, millaisia erilaisia mahdollisuuksia on vastata avun tarpeeseen. Yksi vaihtoehto on pohtia teknologian tarjoamia mahdollisuuksia.

marjaaijokuva1Mälardalen yliopiston vierailun yhteydessä tutustuin myös Robotdaleniin ( http://www.robotdalen.se/ ). Se on kehittämisyksikkö, joka auttaa uusia yrityksiä kehittämään teknologisia ideoita eteenpäin tuotteiksi markkinoille. Heillä oli esittelyssä erilaisia teknologisia innovaatioita, jotka oli kehitetty erityisesti iäkkäille ihmisille. Esimerkiksi JustoCat (Kuva 1) on kissa, joka vastaa eleillään iäkkään ihmisen hoivaamistarpeeseen ja samalla toimii rauhoittavana tekijänä esimerkiksi muistisairautta sairastavalle iäkkäälle ihmiselle.

 

 

 

Giraff  (Kuva 2) taas mahdollistaa virtuaalisen vierailun iäkkään ihmisen kotiin. Se toimii sosiaalisen kontaktin mahdollistajana iäkkään ihmisen ja esimerkiksi hoitajan tai omaisten välillä. Iäkäs ihminen itse päättää avaako hän marjaaijokuva2
yhteyden vai ei ja mitä asioita hän virtuaalisessa vierailussa haluaa käsitellä ja jakaa toiselle keskustelussa. Kuvayhteys tekee virtuaalisesta vierailusta inhimillisen ja aidon tuntuisen. Servohandsken taas on käden puristusvoimaa tukeva apukäsine. Vähäisellä käden liikkeellä voidaan aktivoida Servohanskan sensoreita, jolloin liikkeenä saadaan puristusote esimerkiksi lusikkaan tai oven kahvaan. Tämä teknologinen innovaatio sopii esimerkiksi tilanteisiin, joissa käden omaa aktiviteettia on vielä jossain määrin jäljellä, jolla voidaan aktivoida käsineen sensoreita.

 

marjaaijokuva3Myös mielenkiintoisena elämän laatua tukevana teknologisena innovaationa Robotdalenissa oli kehitetty itsenäistä ruokailua tukeva robotti. Bestic robottia (Kuva 3) ohjataan jaloilla ja se toteuttaa lusikalla syöttämistä. Tämän robotin käyttäjälähtöisenä taustatarinana oli tilanne, jossa käsien toimintakyvyn menettänyt mies halusi mennä vaimonsa kanssa ravintolaan nauttimaan yhteistä illallista, ilman että vaimon tarvitsee häntä syöttää.

 

Oikeanlainen ja hyvin valittu teknologia voi tukea iäkkään ihmisen itsenäistä kotona asumista ja parantaa elämän laatua. Erilaisia teknologisia ratkaisuja tulee sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osata arvioida tarvelähtöisesti oikein ja motivoida iäkkäitä ihmisiä niitä käyttämään innostuneesti. Tämä haastaakin koulutuksen suunnittelua sopivasti!

Marja Äijö
TtT, KM, ft, Gerontologian yliopettaja

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *